Tervetuloa blogiini!

Ensiksi varoitan, että tämä blogi saattaa päättyä surullisesti. Perheemme 3-vuotias labradorinnoutaja Poppy sairastui mastikatoriseen eli easinofiiliseen myosiittiin heinäkuun lopulla vuonna 2012. Autoimmuunisairaus ilmenee tulehduksena pään lihaksissa, juuri niissä, joita tarvitaan pureksimiseen. Sairaus iskee tyypillisesti isojen rotujen edustajiin, mutta se voi puhjeta minkä rotuisella tai kokoisella koiralla tahansa. Tauti on onneksi melko harvinainen - valitettavasti sen tunnistaminen voi tästä syystä viivästyä. Niin kävi myös ensin Poppylle: alkanutta sairautta lukkiutuneine leukoineen hoidettiin ensin antibiootilla, mistä hoitotulosta ei syntynyt.

Selostan sairauden etenemistä toivoen, että voisin jakaa löytämääni tietoa, jota on suomeksi melko vähän, mutta englanniksi runsaasti. Lue lisää tästä.

Mikä on maskulatorinen (mastikatorinen) myosiitti?

Sairaus on tulehdustila, joka kohdistuu purentalihaksistoon. Sen alkuperä on tuntematon, mutta sitä epäillään autoimmuunisairaudeksi. Sairautta esiintyy kaikilla roduilla, mutta se on tavallisin saksanpaimenkoirilla, noutajilla ja muilla isoilla roduilla. Sairastumisikä on yleensä varhainen, keskimäärin kolme vuotta; sukupuolella ei ole merkitystä. Sairautta erotellaan kaksi eri muotoa: akuutti ja krooninen myosiitti.

Oireet

Akuutti myosiitti oirehtii ensin poskilihasten turpoamisella, mikä voi olla koiralle varsin kivuliasta. Yleensä tulehdus on molemmilla puolilla päätä. Koiralla voi olla kuumetta, imusolmukkeet voivat turvota. Suun aukaiseminen voi olla vaikeaa samoin kuin syöminen ja juominen. Suupielet voivat roikkua ja niistä valuu kuolaa tai vaahtoa. Myosiitti voi aiheuttaa myös silmäoireita: silmät pullistuvat tai vilkkuluomet jäävät silmien päälle.

Kroonisessa muodossa pään lihakset surkastuvat. Koiran leuka voi lukkiutua niin, että se ei aukea edes täydessä anestesiassa. Kuitumainen kudos korvaa lihaskudoksen, joka ei enää palaudu ennalleen. Koiran pää näyttää kutistuneelta.

Sairauden toteaminen

Sairautta epäillään kliinisten oireiden perusteella, ja se varmistetaan lihasbiopsialla ja vasta-ainetutkimuksella. 

Hoito

Hoitona on tavallisesti kortisoni, jota joudutaan ehkä antamaan koko koiran loppuelämän ajan.

Ennuste

Jos myosiitti havaitaan ajoissa ja lääkitys tehoaa, on ennuste hyvä. Kroonisten tapausten ennuste on huonompi: uusia akuutteja tautikohtauksia voi tulla ja niistä toipuminen voi olla vaikeaa.